Tekoälyn todellisuus ja tulevaisuus

Teollisen vallankumouksen käynnistyessä 1700-luvun lopulla Englannissa, höyrykoneen pelättiin vievän viimeisetkin työpaikat. Toisen teollisen vallankumouksen ja sähkömoottorin myötä sama pelko toistui. Kun kolmas teollinen vallankumous toi 1990-luvulla tietokoneet, näiden digitaalisen vallankumouksen lähettiläiden uskottiin tekevän ihmisistä tarpeettomia. Nyt olemme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä ja robotiikka niin ohjelmistoissa kuin kodinkoneissa on yleistynyt ja uusia keinoja yhdistää laitteita, sovelluksia sekä palveluita kehitellään päivittäin ja uusia toimijoita tulee alalle tiheällä tahdilla. Vinssin huhtikuisessa IT-mikroyrittäjäseminaarissa AI4Valuen toimitusjohtaja Katriina Valli toi kuulijoiden tietoon tuoreimmat terveiset tekoälystä. 

Ei vain isoja varten

Tekoäly ja sen tarjoamat ratkaisut ovat arkipäiväistyneet ja tulleet pienempienkin toimijoiden ulottuville. Nykyään ratkaisuja on mahdollista rakentaa suhteellisen edullisesti ja saada jopa parempia tuloksia kuin suuryrityksissä. Alentuneet kustannukset perustuvat siihen, että vastaaviin käyttötarkoituksiin rakennettu algoritmi on mahdollista ”jatkokouluttaa” jo hankitun osaamisen pohjalta palvelemaan uutta tarkoitusta. Tekoälyratkaisu täytyy aina viimeistellä asiakkaan datan avulla, mutta enää ei tarvitse aloittaa nollasta. 

Vaikka tekoälyratkaisut yleistyvät ja niiden käyttöönottokustannukset alenevat, ratkaisun käyttötarkoitus ja tarve tulee miettiä tarkkaan. Tekoälyä ei kannata ottaa käyttöön vain sen takia, että joku toinen yritys on tehnyt niin ja saanut sen avulla tuottoa. Tekoäly haukkuu hintansa ratkaisemalla jonkin konkreettisen ongelman.

Lisätehoa terveydenhuoltoon ja liiketoimintaan

Espoon kaupunki teki tekoälykokeilun, jossa tutkittiin sosiaali- ja terveystiedon sekä varhaiskasvatuksen dataa vuosilta 2002-2016. Tekoäly yhdisteli ja analysoi asiakkuusdataa ja löysi 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Yksittäisiä asiakkaita ei voinut tunnistaa missään vaiheessa, mutta datasta saatiin tukea ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämiseen.

Sosiaali- ja terveysala hyödynsi tekoälyä myös Puolassa. Varsovan kaupungin vanhainkotien 2000 asiakkaan terveystiedot kahden vuoden ajalta yhdistettiin yleisiin tautiluokituksiin ja yhteensä 300 puolankieliseen lääketieteelliseen tutkimukseen. Datan pohjalta muodostettiin riskiprofiileja ja ennustettiin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa uusien sairauksien ilmenemistä. Tulosten pohjalta pystyttiin tekemään ennakoivia toimenpiteitä ja estämään muun muassa kakkostyypin diabeteksen puhkeamista.

Tekoälylle löytyy työsarkaa myös muualta. Liiketoiminnalle arvokasta tietoa on muun muassa kuluttajakäyttäytymisen ennakointi. Yhden vaatemyymälän myynneistä tekoälynkään avulla ei pystytä luomaan luotettavaa ennustetta, mutta kun ostoihin yhdistetään ketjun muista myymälöistä, keskustelupalstoilta, somesta sekä esimerkiksi muotimaailman julkaisuista, dataa alkaa olla kasassa riittävästi analysointia varten. Tulosten ohjaamana on mahdollista muokata tuotetilauksia ja esimerkiksi esillepanoja myymälässä.

Datan analysoinnin lisäksi tekoäly tuo tarvittaessa lisäkäsiä yrittäjän avuksi ja tekoälyn ansiosta pystyy keskittymään omaan ydintekemiseen, kun aikaa ei tuhlaannu rutiininomaisiin tehtäviin.

Katriina toi esille omat kokemuksensa kohtuullisen tuoreena yrittäjänä, joka tarvitsee liiketoiminnan kehittämiseksi asiakaskäyntejä. Niinpä hän oli pistänyt robotin asialle soittelemaan potentiaalisille asiakkaille. Kello 8.45 työt aloittanut Katriina-botti oli 09.05 mennessä saanut 11 tapaamispyyntöä, eli tehnyt 20 minuutissa sen, mihin Katriinalla olisi omien sanojensa mukaan mennyt ainakin päivä. Robotti käytti puheluissa Katriinan spiikkaamia vuorosanoja ja puhelimeen vastannut asiakas sai numeronäppäimillä vastata, miten haluaa edetä. 

Haasteet ovat vain hidasteita, nopein voittaa

Suurimmat esteet ja haasteet piilevät tekoälylle syötettävän datan laadussa ja määrässä. Tekoälyn kouluttamiseen tarvittavaa dataa ei voi vain tempaista tuulesta, vaan sen pitää olla relevanttia ja edes jollakin tavoin tulkittavassa muodossa.  Monesti hankkeet alkavatkin datan etsimisellä ja ”siivoamisella”. Käyttökelpoista dataa on kuitenkin löydettävissä, kunhan tietää mitä etsii.

Tekstin alussa esiteltiin eri aikakausilla esiintyneitä pelkoja koskien koneiden vaikutusta työmarkkinoihin. On totta, että tekoäly tekee varmasti joistakin työtehtävistä tarpeettomia, mutta työroolit muuttuvat ja ihmiset mukautuvat. Uudelleenkoulutukselle tulee olemaan tarvetta, kun aiemmin tietoja Exceliin syöttäneet ihmiset keskittyvät tutkimaan ja tulkitsemaan tekoälyn valmiiksi haarukoimaa datamassaa. Muutos on kuitenkin nimenomaan mahdollisuus ja menneiden tapahtumien valossa voi todeta, että uuden teknologian tuomiin hyötyihin ensimmäisinä tarttuvat saavat siitä myös eniten irti.

Tekoälymarkkina kasvaa kovaa vauhtia, mutta tarkkoja arvioita todellisesta läpimurrosta on toistaiseksi vaikea esittää. Toimijoita kuitenkin tulee alalle lisää jatkuvasti, eli tarjoamaa alkaa piakkoin olla. Yksi iso kysymys onkin se, ovatko organisaatiot riittävän kypsiä ottamaan tekoälyratkaisuja käyttöön?

Jaa artikkeli:

Project-IT Vinssi on projektinhallinnan ammattilaisten verkosto, joka mahdollistaa heille väylän arvostettujen suomalaisten yritysten erilaisiin projektitoimeksiantoihin.